Sekalaista

Lue myös: Kokemuksia kirjallisuuden opinnoista osa 1

Olin ajatellut kirjoitella kirjallisuusopintojen etenemisestä useammankin kerran, mutta niin se vuosi vain vierähti. Ilmoittauduin Jyväskylän avoimeen yliopistoon kirjallisuuden perusopintoihin viime elokuussa. Tavoitteena oli puuhastella 25 opintopisteen suuruinen kokonaisuus vuodessa, kokopäivätyön ohessa. Kuinkas sitten kävikään?

Työn ohessa opiskelu ei itse asiassa ole kovin vaikeaa. Arki-iltaisin en jaksa tehdä mitään älyllistä, mutta minulle toimiva tapa oli rauhoittaa kokonaisia viikonloppuja opiskeluun. Mahdotonta on sen sijaan yrittää opiskella kesäloman ohessa. Kiihkeä loppukiri jäi tekemättä, kun olen antanut aivojen viipertää vapaalla ja sulkeutunut helteiseen kammiooni lukemaan Dan Brownia ja Stephenie Meyeriä.

Opinto-oikeuteni loppui viime viikolla, ja tällä hetkellä olen suorittanut varmasti 15 opintopistettä ja hyvin luultavasti vielä 5 pistettä, josta kurssi on arvioitavana. Yhteensä siis 20/25.

Suoritetut kurssit:

• Länsimaisen kulttuurin teemat ja kuvasto 5 op
  Tämän kurssin suoritin innosta soikeana heti elokuussa. Kuten aikaisemmassa kokemuspostauksessa kuvasin, jaksoin vielä siinä vaiheessa lukea vaikka mitä taustamateriaaliakin. Suoritin kurssin tekemällä itsenäisen 20 sivun oppimistehtävän. Uujeah.
• Kirjallisuustieteen perusteet 5 op
  Kävin syksyllä yhtenä viikonloppuna Jyväskylässä lähiopetuksessa, ja tein sen jälkeen vielä noin 10 sivun oppimistehtävän. Oli mukavaa käydä myös ihmisten ilmoilla ja tavata muita opiskelijoita. Yleensä opin parhaiten luentoja kuuntelemalla ja muistiinpanoja tekemällä.
• Kotimaisen kirjallisuuden tuntemus 5 op
  Tähän kurssiin tuli onneksi uusi suoritusvaihtoehto, lukupiiri. Vaikka työmäärä oli iso, se tuntui silti paremmalta vaihtoehdolta kuin yhdentoista kaunokirjallisen teoksen tenttiminen. Tapasimme parin viikon välein kahden muun opiskelijan kanssa ja kirjoitimme vajaa 30-sivuisen lukupiiriraportin. Alkukevät menikin tehokkaasti kotimaisten klassikoiden lukemiseen, ja olen arvioinut niitä myös blogissa. Tästä saimme viitosen, jee! Tämä kurssi on tarkoitettu viimeisenä opiskeltavaksi, joten minun piti ennakkomateriaalina lukea analyysikurssin ja kotimaisen kirjallisuushistorian kirjat. Meni aika monta kuukautta, ennen kuin jaksoin tämän jälkeen aloittaa seuraavaa kurssitehtävää.
• Kirjallisuuden analyysi 5 op
  Osallistuin keväällä toiseen lähiopetusviikonloppuun, jonka lisäksi piti kirjoittaa vielä runoanalyysi, novellianalyysi ja romaani- tai draaman analyysi. Tämä tehtävä on vielä arvioitavana, joten pienellä jännityksellä odotan lopputulosta. Tein mielestäni mahdottoman hienon novellianalyysin Gabriel García Márquezin tekstistä Valo on kuin vesikin, mutta runo- ja romaanianalyysini eivät yltäneet aivan samalle briljantille tasolle.

Tekemättä jäi kaksi pientä kurssia, 3 opintopisteen Länsimaisen kirjallisuuden historia ja 2 opintopisteen Kotimaisen kirjallisuuden historia. Kumpikin on todella kiinnostava aihe, mutta en saanut itseäni niskasta kiinni tekemään yhteensä kolmeakymmentä sivua itsenäisiä oppimistehtäviä. (Voisin kyllä lukea tuon kuvassa jököttävän Länsimaisen kirjallisuuden historia -tiiliskiven ihan muuten vaan.)

Tämmöiselle suorittajaihmiselle asioiden kesken jättäminen tuntuu harmilliselta, mutta toisaalta kyseessä on kuitenkin harrastus eikä kukaan näitä opintopisteitä ole vaatimassa. Ylipäätään jo se, että sai opiskeltua parikymmentä opintopistettä yliopistossa hyvin arvosanoin, hivelee amk-restonomin itsetuntoa.

Yksittäisille kursseille voi helposti ilmoittautua uudestaan ja saada puoli vuotta lisäaikaa per kurssi, mutta opintomaksut joutuu luonnollisesti maksamaan toiseen kertaan. Harkitsen ilmoittautuvani syksyllä länsimaisen kirjallisuuden verkkokurssille ja keväällä kotimaiselle, jolloin olisi ”pakko” opiskella ryhmän tahdissa eikä tarvitse tuhertaa tekstejä yksin. Tai sitten jätän nämä hautumaan.

Äidille olen jo joutunut lupaamaan, etten ala hetkeen opiskelemaan mitään uutta. Pyysin muistuttamaan asiasta kun seuraavan kerran innostun taas jostain. Ehkä alan seuraavaksi kirjoittaa vaikka romaania, näillä samoilla sivumäärillä minulla olisi vuoden kuluttua koossa ihan mukava paketti. Jyväskylän avoimessa yliopistossa voisi myös opiskella kirjoittamista…

Vuosi 2017 alkaa olla paketissa, ja on perinteisen vuosikoosteen aika. Viime vuonna listasin 7 parasta lukemaani kirjaa, tänä vuonna ajattelin tehdä hieman kattavamman katsauksen. Aloitin tammikuussa käyttämään vihdoin Goodreadsia, joten olen ensimmäistä kertaa dokumentoinut koko vuoden lukemiset kunnolla.

Asetin vuoden lukutavoitteeksi 50 kirjaa, ja lopulta yllätin itseni lukemalla 62 kirjaa vuoden aikana.
Olen vieläkin aika hämmästynyt, koska vuosi on tuntunut todella kiireiseltä. Välillä on ollut pitkiäkin aikoja (lue: viikko tai pari) kun en ole juurikaan lukenut. Kaikista kirjoista en myöskään ole blogannut. Osa luetuista on ollut vanhojen teosten uusintalukua, ja muutamasta kirjasta on vielä postaus odottamassa varastossa.

Osallistuin myös vuoden 2017 Helmet-lukuhaasteeseen, ja tähän mennessä olen täyttänyt 31/50 kohtaa.
Muutamia kohtia tulee vielä lisää, kun julkaiset loput postaukset vuonna 2017 luetuista. Lähinnä sijoittelin lukemiani kirjoja sopiviin haastekohtiin, en siis aktiivisesti etsinyt lukemista haastekohtien perusteella. Sitäkin olisi hauskaa kokeilla tulevissa lukuhaasteissa.
Vuoden 2017 Helmet-lukuhaasteeni

Osallistuin vuoden aikana yhteen lukumaratoniin. Tulos jäi omasta näkökulmastani hieman vaisuksi, vain reilut 400 sivua. Goodreads on kuitenkin avuliaasti laskenut koko vuoden luetun sivumäärän: 20 385 sivua. Cool!

Tilastoista näkee, että suurimman osan luetuista kirjoista olen tähdittänyt neljällä tai viidellä tähdellä. Olen siis pääasiassa oppinut valitsemaan kirjallisuutta, josta pidän. Myös kolmen tähden ihan hyviä teoksia on listassa, ja yhdelle teokselle annoin kaksi ja yhdelle teokselle yhden tähden. Pisin lukemani kirja on vanha kunnon Harry Potter ja Feeniksin kilta – 1050 sivua on vähän hankala ylittää.

Goodreadsista löytyy myös mielenkiintoinen tilasto luetuista kirjoista julkaisuvuoden mukaan. Oma tilastokäppyräni näyttää aika tasaiselta, koska syksyllä lukemani pari tuhatta vuotta vanha Odysseia hieman vääristää sitä. Ihan uusien kirjojen lisäksi olen kyllä lukenut teoksia myös 1900-luvun puolivälin tienoilta ja siitä eteenpäin (esimerkiksi Kätköpaikka, Paholaisen kirjeopisto, Anne Frankin päiväkirja, vielä bloggaamattomat Näkymätön lapsi ja Poldark – Kapinallinen).

Aloitin syksyllä myös kirjallisuuden perusopinnot Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Vaikka en ole vähään aikaan postannut kuulumisia, opinnot ovat edelleen käynnissä. Tähän mennessä olen suorittanut 10 opintopistettä ja nyt tammikuussa meillä alkaa kolmen opiskelijan yhteinen lukupiiri kotimaisen kirjallisuuden tuntemuksen kurssille. 11 kirjaa kolmessa kuukaudessa, vähän hirvittää! Yhtään en ole tietenkään lukenut valmiiksi. On siis todennäköistä, että 1800-1900-luvun suomalaiset klassikot näkyvät täällä bloginkin puolella.

Kaiken kaikkiaan kirjavuosi 2017 onnistui oikein hyvin. Ensi vuodeksi pitäisi keksiä vähän vaativampi lukutavoite! 65 kirjaa ehkäpä, vai pitäisikö tähdätä vielä korkeammalle?

Pääkuva: Pixabay

Kirjallisuuden perusopinnot 25 op
Jyväskylän avoin yliopisto

Tein sen! Monen vuoden miettimisen jälkeen ilmoittauduin avoimeen yliopistoon lukemaan 25 opintopisteen suuruiset kirjallisuuden perusopinnot. Tilanne työn ja muun elämän kanssa on nyt ensimmäistä kertaa sellainen, että voin realistisesti kuvitella suorittavani ne. Ajattelin kirjoitella kokemuksia matkan varrelta tänne blogiin, koska jotakuta muutakin saattaa kiinnostaa aihe.

Jyväskylän valitsin siksi, että kaikki kurssit on mahdollista suorittaa etänä ja kurssit vaikuttivat kiinnostavammilta kuin Helsingin avoimen yliopiston kurssit. Lisäksi Jyväskylän yliopiston nettisivut ovat tarpeeksi selkeät että löysin tarvittavat tiedot ja osasin ilmoittautua. Se ei tunnu olevan ollenkaan itsestäänselvyys kun eri yliopistojen sivuja selailee…

Avoimet opinnot tietenkin maksavat, 25 opintopistettä irtosi 250 eurolla. Toisaalta aika kallista, mutta toisaalta käypä hinta uudesta harrastuksesta (maksaa se salilla käyminenkin). Opinnoilla on vuoden verran suoritusaikaa ja ne voi aloittaa milloin vain (vielä ehtii, siis). Itse olin kärppänä ilmoittautumassa heti elokuun toinen päivä.

Opiskelen ihan harrastuspohjalta kokopäiväisen työn ohessa, joten hommaa varmasti riittää. Mielenkiinnolla odotan, onko meikäläisellä keväällä enää yhtään sosiaalista elämää :D Haluaisin joskus tulevaisuudessa työskennellä kirja-alalla ja kirjallisuuden parissa, joten sivistyminen aiheesta ei ainakaan haittaa. Lisäksi kaikki aiheet ovat todella kiinnostavia! En usko että lähden kokonaista kirjallisuuden tutkintoa suorittamaan, mutta mistä sitä toisaalta tietää.

Perusopintoihin kuuluvat seuraavat kurssit:

• Länsimaisen kulttuurin teemat ja kuvasto 5 op
• Kirjallisuustieteen perusteet 5 op
• Kirjallisuuden analyysi 5 op
• Kotimaisen kirjallisuuden historia 2 op
• Länsimaisen kirjallisuuden historia 3 op
• Yleisen kirjallisuuden tuntemus 5 op

Suoritustapoja on monia – useimmista pystyy tekemään joko kirjatentin, itsenäisen oppimistehtävän tai suorittamaan verkkokurssin. Pariin kurssiin tarjotaan myös viikonlopun lähiopetussessiota Jyväskylässä. Ilmoittauduin yksille syksyn lähiopetuspäiville, ja toivon että minimiosallistujamäärä täyttyy.

Aloitin ensimmäisenä työstämään Länsimaisen kulttuurin teemoja ja kuvastoa, jonka kevyt kurssimateriaali näkyy postauksen pääkuvassa. Kaikkea ei tietenkään tarvitse lukea, mutta aiheet olivat niin mielenkiintoisia että lukaisin kaksi ohuempaa opusta Mitä jokaisen tulee tietää antiikista ja Alussa oli Sana kokonaan. Teen kurssin itsenäisenä oppimistehtävänä, jota pääsi tarkastelemaan vasta ilmoittautumisen jälkeen. Vähän meinasi leuka tippua, kun tajusin että jostain on keksittävä 20 sivua sanomista, ja siinä on vasta ensimmäinen kurssi. Sain kuitenkin nyt viikonloppuna ensimmäisen 5-sivuisen esseen naputeltua, jee.

Ongelmana on lähinnä se, että aiheet ovat liian kiinnostavia ja aika rajallista. Yhdessä tehtävässä pitää kirjoittaa teoksesta, joka ammentaa aiheensa antiikista. Lainasin kirjastosta Margaret Atwoodin Penelopeian, mutta samalla otin myös Homeroksen Odysseian taustalukemiseksi. Toisessa tehtävässä pitää pohtia Kalevalan suhdetta suomalaisuuteen Kalevalan kulttuurihistoria -teoksen pohjalta, joten meikäläinen lainasi tietysti Lettoon myös originaalin Kalevalan paremman kokonaiskuvan saamiseksi...

Saa nähdä kuinka diippiin oheislukemistoon aika riittää, mutta nyt on ainakin harvinaisen hyvä tilaisuus lukea näitä klassikoita, jotka ovat vaikuttaneet kirjallisuuteen niin paljon. Jos ja kun näitä tulee luettua, kirjoittelen niistä tietysti arvioita myös blogiin. Kaiken kaikkiaan luulen, että tämä entinen ammattikorkeakoululainen tulee tekemään kiinnostavimmat mutta myös työläimmät 25 opintopistettään ikinä. Pysykää kanavalla!

Lue lisää Jyväskylän avoimista kirjallisuusopinnoista

Päivitys 31.7.2018: Lue myös Kokemuksia kirjallisuuden opiskelusta osa 2!