Saara Henriksson: Sinä julkaiset kirjan

Jokainen kirjailija – niin ison kustannustalon tähti kuin omakustantajakin – tarvitsee ennen kaikkea hyvän ja omaperäisen käsikirjoituksen. Tämä on vaatimus numero yksi. Lisäksi hän tarvitsee kustannustoimittajan. Paraskaan kirjailija ei voi olla oma lukijansa, hän ei voi nähdä tekstiään ulkopuolisin silmin. Voikin sanoa, että kirja kirjoitetaan itselle, mutta se kustannustoimitetaan lukijoille.”

Sinä julkaiset kirjan kuvaa kirjan matkan käsikirjoituksesta valmiiksi painotuotteeksi, joko perinteisen kustantamon kautta tai omakustanteena. Tekstissä näkyy Saara Henrikssonin laaja kustannusalan tuntemus, mutta lukijan ei tarvitse olla alan ammattilainen, sillä kirja lähtee aivan perusasioista.

Omakustantamisesta kiinnostunut saa käsityksen kaikesta tarpeellisesta kustannustoimituksesta kansikuvaan ja taitosta painotalon valitsemiseen. Kirja tarjoilee lisäksi vinkkejä markkinointiin ja kansainvälisille markkinoille tähtäämiseen.

Suosittelen tätä lämpimästi myös kirjailijanaluille, jotka miettivät, miten pitkä käsikirjoituksen pitää olla, miten kustantamoja kannattaa lähestyä, pitääkö kustantamoon lähettää valmis käsikirjoitus tai mitä tulee huomioida kirjan sopimusasioissa.

Tykkäsin erityisesti suorapuheisesta tyylistä, jolla Henriksson käsittelee kustannusmaailman realiteetteja. Kirjassa on mukana myös kiinnostavia oma- ja pienkustantajien haastatteluita.

Subjektiivinen tuomio: ****

Saara Henriksson
Sinä julkaiset kirjan
Penelope-kustannus 2021
157 sivua

Emily Esfahani Smith: Merkityksellisyyden voima

Silti onnellisuusvimmassa on yksi valtava ongelma: se on epäonnistunut täyttämään lupauksensa. Vaikka onnellisuusala jatkaa kasvuaan, voimme yhteiskuntana huonommin kuin koskaan. Yhteiskuntatieteilijät ovat paljastaneet surullisen ironian: onnellisuuden tavoitteleminen tekee ihmisistä itse asiassa onnettomia.”

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Merkityksellisyyden voima odotteli hyllyssäni kolme vuotta, mutta vihdoin sain sen luetuksi! Emily Esfahani Smith on koonnut yhteen kasan tutkimuksia ja ihmisten tarinoita pyrkien vastaamaan suureen kysymykseen: Mikä tekee elämästä elämisen arvoista?

Kirjassa tavataan esimerkiksi hyvinvointiyrittäjäksi ryhtynyt ex-huumekauppias, eläintarhanhoitaja, pienen yhteisöllisen saaren asukkaita, halvaantunut entinen urheilija ja keskiaikahenkisiä Luovan Anakronismin seuran jäseniä. Tutkimustulosten osalta viite- ja lähdeluettelo on vaikuttava, eli Smith on todella nähnyt vaivaa materiaalin keräämiseen.

Poimin kirjan alkuosasta monta hyvää ajatusta. Onnellisuus ja merkityksellisyys ovat lähtökohtaisesti kaksi eri asiaa (ja merkityksellisyys on näistä se olennainen juttu). Tarkoitus nousee siitä, että on jotain tekemistä. Ne, jotka näkevät työnsä tapana auttaa muita, arvioivat työnsä merkitykselliseksi. Kun näemme vaivaa johonkin, arvostamme sitä enemmän.

Emme kaikki löydä kutsumustamme, mutta se ei tarkoita, ettemmekö voisi löytää tarkoitusta.

Ehdin jo alkaa miettimään syvällisiä lukiessani kirjaa, mutta puolivälin jälkeen kadotin harmillisesti otteen ajatuksista. Kirja lähtee korkealentoisille urille, kun aletaan käsittelemään itsensä ylittämistä eli transsendenssiä. Myöskin osio traumojen kautta kasvamisesta jäi etäiseksi. Loppujen lopuksi tämä oli minulle kolmen tähden lukukokemus.

Subjektiivinen tuomio: ***

Emily Esfahani Smith
Merkityksellisyyden voima
Suom. Kaisa Koskela

Tuuma-kustannus 2018
315 sivua

Panu Savolainen: Matkaopas 1700-luvun Turkuun

Ennen matkaa kannattaa hankkia mahdollisimman paljon tietoa matkakohteesta. Suomen ja Turun kohdalla tämä ei ole kovin helppoa, sillä Suomen alueesta on 1700-luvun loppuun mennessä julkaistu vain muutama painettu kartta ja kourallinen matkakuvauksia.”

Panu Savolaisen uutuuskirja yhdistää mukavasti kaksi lempiaihettani, historian ja matkailun. Nimensä mukaisesti teos on kirjoitettu matkaoppaan muotoon, mutta viekin lukijan aikamatkalle 1700-luvulle. Teemaan sopivasti ostin tämän itselleni tuliaisiksi museokaupasta Turusta ja päädyin lopulta lukaisemaan kirjan kerralla.

Kirja ei sijoitu mihinkään tarkkaan vuosilukuun, vaan pyrkii antamaan laajemman kokonaiskuvan Suomen Turusta 1700-luvun loistossaan. Kunnon matkaoppaan tavoin se tarjoaa tietoa muun muassa ravintoloista, majoituspaikoista, vaatetuksesta, valuutanvaihdosta, paikallisista tavoista ja laeista sekä kuuluisista turkulaisista.

Tykkään kovasti tällaisista tieteelliseen tutkimukseen ja kunnon lähteisiin perustuvista, mutta kuitenkin viihdyttävästi kirjoitetuista kirjoista. Myös kansi, kuvitus ja kirjan taitto ovat kivan pirteitä. Suosittelen lämpimästi kaikille historiasta kiinnostuneille!

Jos aikamatkailu innostaa, kannattaa tsekata myös muutama vuosi sitten ilmestynyt Aikamatkaajan opas historiaan.

YLEn artikkelissa lisää tästä kirjasta: 1700-luvun Turussa kahvi oli kielletty huumeena ja tuomiokirkko aikansa Tinder

Subjektiivinen tuomio: ****

Panu Savolainen
Matkaopas 1700-luvun Turkuun
Sammakko 2021
344 sivua