Sanni Ylimartimo: Pimeässä hohtavat tähdet

Olen kuin se perkeleen pitkähiuksinen prinsessa
lukittuna torniin
mutta mun pelastava prinssi on vain aika

kun prinsessa täyttää 18
sitä ei nähdä tornissa enää koskaan

Kun huomasin että kirjagrammaaja ja -tubettaja Sanni Ylimartimo eli Varjokirjat julkaisi esikoiskirjansa, se piti tietenkin laittaa lukujonoon.

Pimeässä hohtavat tähdet on nuorten säeromaani 14-vuotiaasta Mirasta, jonka suurin intohimo on k-pop. Miraa kiusataan koulussa, mutta hän on onneksi löytänyt netin faniyhteisöstä samanhenkisiä ystäviä. Kun Miran lempibändi saapuu Helsinkiin, keikalle on tietenkin pakko päästä. Ongelmana on, että ylisuojeleva äiti ei ole samaa mieltä suunnitelmasta.

Olen lukenut aiemmin pari mainiota säeromaania, Dess Terentjevan Ihanan ja Kirsti Kurosen Pöntön. Pimeässä hohtavien tähtien alku ei yltänyt näiden tasolle, mutta onneksi jatkoin lukemista. Pian tarina vei mukanaan ja luin kirjan kerralla putkeen.

Kyllä tämä läikähti tunteissa mukavasti! Säeromaani on nopealukuinen, ja tykkäsin myös lopusta, jossa vedettiin sopivasti lankoja yhteen. Mukana on paljon samaistuttavia teemoja nuorille, kuten kaiken ylittävä fanitus, salainen ihastus, nettikaverit, ulkopuoliseksi jääminen, koulukiusaaminen ja ylihuolehtivat vanhemmat. (Päässä alkoi soida vanha kunnon Maija Vilkkumaan Ei.)

Lukukokemus: ****

Sanni Ylimartimo
Pimeässä hohtavat tähdet
Karisto 2022
152 sivua

*Osta kirja Adlibriksesta

Tommi Tenkanen: Matka mustaan aukkoon

Suomeksi sanottuna mitä enemmän ainetta musta aukko nielee, sitä pulskempi siitä tulee. Säde siis kasvaa syödessä, mutta minkä kokoisia mustat aukot sitten ovat?

Matka mustaan aukkoon on yllättävän yleistajuinen kirja mustista aukoista ja niiden tutkimuksesta. Opin paljon uutta avaruudesta, painovoimasta, suhteellisuusteoriasta, tieteen uusimmista saavutuksista ja vähäsen kvanttimekaniikasta ja entropiastakin. Arvostan kirjailijoita, jotka osaavat popularisoida haastaviakin aiheita!

Teoreettinen fyysikko Tommi Tenkanen selittää lukijaystävällisesti kaikki termit ja kertaa niitä vielä myöhemminkin kun ne tulevat uudelleen vastaan. Lukemiseen piti hieman keskittyä iltaisin ennen nukkumaanmenoa, mutta ymmärsin käytännössä kaiken ilman koulufysiikkaa kummempaa taustaa.

Kovan faktan väliin on sijoitettu kevyempiä kertomuksia, muiden tutkijoiden haastatteluja ja hauskoja kielikuvia: ”Painovoiman antaman potkun saanut musta aukko ei kuitenkaan välttämättä jää vaeltamaan galaksienväliseen avaruuteen kuin kotiovelta karannut robotti-imuri.

Mieleeni jäi erityisesti käytännön esimerkki mustaan aukkoon heitetystä nolosta päiväkirjasta, joka ulkopuolelta katsottuna näyttäisi jäävän ikuisesti aukon reunalle näkyviin. Ei kannata kokeilla :D

Suosittelen tarttumaan kirjaan rohkeasti, vaikka ei olisikaan taustatietämystä hiukkasfysiikasta ja kosmologiasta. Tommi Tenkanen voitti syyskuussa 2022 myös tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon maailmankaikkeuden perimmäisten ongelmien avaamisesta ymmärrettävällä tavalla.

Lukukokemus: ****

Tommi Tenkanen
Matka mustaan aukkoon: Alkuräjähdyksestä kaiken teoriaan
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry
286 sivua

*Osta kirja Adlibriksesta

Nellie Bly: Maailman ympäri 72 päivässä

Ei onnistu”, kuului tyly tuomio. ”Ensinnäkin sinä olet nainen ja tarvitsisit suojelijan, ja vaikka onnistuisitkin matkustamaan yksin, tarvitsisit niin paljon matkatavaraa, ettet pystyisi tekemään nopeita muutoksia matkasuunnitelmaan. Sitä paitsi puhut vain englantia, joten asiasta ei kannata keskustella enempää. Matka onnistuu vain mieheltä.

Vuonna 1888 parikymppinen toimittaja Nellie Bly saa päähänsä matkustaa maailman ympäri nopeammin kuin Jules Vernen romaanin päähenkilöt, eli alle 80 päivässä. Työnantaja suhtautuu hankkeeseen vähintäänkin epäillen, mutta pienen uhkailun ja kiristämisen jälkeen myöntyy. Bly lähetetään lehden laskuun maailmanympärimatkalle, ja hän kirjoittaa kokemuksistaan lehtijuttuja.

Laivalla ja junalla matka taittuu lopulta ennätysajassa, ja välissä ehditään kiertämään nähtävyyksiäkin. Bly pääsee jopa vierailemaan Jules Vernen ja tämän vaimon luona Ranskassa. Mukanaan hänellä oli vain yksi puku ja käsimatkatavaran kokoinen kassi, mikä osoitti epäilyt turhiksi.

Vaikka kirjan nimestä voi jo päätellä että aikataulussa pysyttiin, omakohtainen matkakertomus onnistuu silti herättämään pientä jännitystä siitä, miten reissu käytännössä sujuu. Bly sai tietää vasta reissun puolivälissä, että samaan aikaan toinen amerikkalainen nainen oli lähtenyt kiertämään maailmaa vastakkaiseen suuntaan ja kisasi häntä vastaan.

Alun perin vuonna 1890 ilmestynyt kirja on toki aikansa tuote eikä enää täysin poliittisesti korrekti, kuten suomennoksen esipuhe hyvin taustoittaa. Vaikka Bly matkusteli ”eksoottisissa” maissa, käytännössä kaikki välietapit taisivat kuulua silloiseen brittiläiseen imperiumiin.

Joka tapauksessa kirja on kiehtova kuvaus yksin matkustavan naisen seikkailusta yli 130 vuotta sitten, jolloin matkailu oli jotain aivan muuta kuin nykyään ja naisen asema hyvin erilainen. Kirjan iästä huolimatta teksti on raikasta ja tykkäsin Blyn tarkkanäköisestä kuvauksesta ja huumorista.

Suosittelen kirjaa lämpimästi, jos matkakuvaukset tai historialliset naiset kiinnostavat! Kiitos pienelle Punos-kustannukselle klassikon suomentamisesta ja julkaisusta.

Lukukokemus: ****

Nellie Bly
Maailman ympäri 72 päivässä
Suom. Tuija Tuomaala
Punos-Kustannus 2021
234 sivua

*Osta kirja Adlibriksesta