”Kirjoittaminen on ihanaa, unelmatyö, näin voi kokemuksesta sanoa, mutta toisinaan se on myös ylitsepääsemättömän vaikeaa.”
Päivi Haanpään ja Terhi Rannelan Miksi en kirjoittaisi? ei sisällä perinteisiä oppeja juonen, maailman tai henkilöhahmojen luomiseen, vaan vertaistukea ja inspiraatiota kirjoittajilta kirjoittajille. Lyhyet luvut koostuvat pohdiskelevista esseemäisistä teksteistä ja päiväkirjamerkinnöistä.
Kirjailijat kertovat omista prosesseistaan, kirjoitus- ja ideointitaktiikoista sekä kirjoittamisen ihanuudesta ja kamaluudesta. Kaikki pidempään kirjoittamista harrastaneet tietävät, kuinka tekstin tuottaminen välillä takkuaa niin vallan mahdottomasti. Haanpään ja Rannelan innoittamana tekisi nyt mieli kokeilla ainakin pomodoro-tekniikkaa, viedä itseni taiteilijatreffeille museoon sekä lähteä kirjoittajaretriittiin pois kotoa.
Epäilin ensin, löytyykö jutustelevan tyylin alta oikeasti hyödyllisiä vinkkejä, mutta tämä vei minut nopeasti mukanaan inspiroivaan maailmaan. Miksi en tosiaan kirjoittaisi? Suosittelen harrastajille ja kokeneemmillekin konkareille!
Subjektiivinen tuomio: ****+
Päivi Haanpää & Terhi Rannela
Miksi en kirjoittaisi?
Avain 2019
258 sivua
”Jossakin mielensä taka-alalla Wiktor tiesi, että viisainta oli vain painua tiehensä, mutta hänen uteliaisuutensa vei voiton. Kuinka usein sitä pääsee näkemään pudonneen tähden?”
”Jos tämän kirjan haluaisi tiivistää yhteen lauseeseen, se olisi tämä: selvitä, mitkä niistä teoista, joita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pystyt tekemään, vaikuttavat kaikkein eniten, ja sitten toteuta ne.”