”Älä huoli, tällä kurssilla ei käytetä yhtäkään oikeaoppista lähdeviitettä eikä referoida kertaakaan vertaisarvioituihin akateemisiin tutkimuksiin. Tämän lyhyen johdannon materiaali on koostettu täysin erilaisten vaikuttajien Instagram-storyista, erilaisista podcast-haastatteluista, nopealla googlauksella löydetyistä artikkeleista ja ihan omista fiiliksistä. Kurssilla opit, mitä naisviha tarkoittaa, entä mites se miesviha ja miksi tästä kaikesta nyt sitten pitää puhua.”
Eve Kulmala nousi julkisuuteen patriarkaattia parodioivilla Instagram-sketseillä, ja minusta tuli saman tien fani. Hänen esikoiskirjansa Hauskan tytön käsikirja käsittelee feministisestä näkökulmasta erilaisia aiheita häpeästä huijarisyndroomaan ja ableismista antirasismiin. Siinä missä Kulmalan videot kommentoivat asioita oivaltavasti ja epäsuorasti, kirjan sävy on opettavaisempi.
Heti alun lainauksesta käy ilmi ettei kirja perustu ”oikeaoppisiin” lähteisiin, mistä tiesin ettei kyseessä ole ihan minun kirjani. Hauskan tytön käsikirja tuo mieleeni viime vuonna ilmestyneen Nelli Kentän ja Katri Norrlinin Vitun ruman, joka perustui niin ikään sosiaaliseen mediaan ja kirjailijoiden omiin kokemuksiin, ja käsitteli aihettaan melko pintapuolisesti.
Hauskan tytön käsikirja sisältää hyviä ajatuksia sekä epäkohtien kuvailua tavalla, joka saa hymähtelemään ja nyökyttelemään mukana:
”On normaalia, että perusäijän kirjahyllystä ei välttämättä löydy yhtään naisen kirjoittamaa kirjaa. Mutta jos itse sanoisin että en ole lukenut yhtäkään miesten kirjoittamaa kirjaa, heti alettaisiin epäillä feministisen ideologisen hapatuksen kyllästyttämiä tarkoitusperiäni. Tähän tietenkin vaikuttaa se, että miehet ovat saaneet rellestää kirjallisuuden kentällä vuosituhannet. Jos ei ole lukenut naisen kirjoittamaa kirjaa, se on luultavasti vain välinpitämättömyyttä. Mieselämästä kertovien mieskirjojen välttely kertoo taas omistautumisesta kyseiselle missiolle.”
Kirjana tämä tuntuu kuitenkin keskeneräiseltä ja hajanaiselta, ja tykittävä tyyli muistuttaa enemmän blogitekstiä tai somepäivitystä. Ajatuksia ei kehitellä kovin pitkälle ja kerronta etenee tajunnanvirtamaisesti harhautuen välillä sivupoluille – olisiko tämä kirjoitettu ensisijaisesti äänikirjaksi?
Kaiken kaikkiaan Hauskan tytön käsikirja sisältää perusjuttuja feminismistä höystettynä omakohtaisilla kokemuksilla, eikä tuo pöytään kovin paljoa uutta. Kirja on kuitenkin nopealukuinen, ja Bookbeatin e-kirjassa hauskana yllätyksenä tulivat muutamat mukaan upotetut sketsivideot.
Jos tätä kirjaa käyttää ponnahduslautana feministiseen ajatteluun, voin suositella samoihin aiheisiin liittyen esimerkiksi:
Caroline Criado Perez: Näkymättömät naiset
Anu Silfverberg: Sinut on nähty
Liza Marklund & Lotta Snickare: Helvetissä on erityinen paikka naisille jotka eivät auta toisiaan
Reni Eddo-Lodge: Miksi en enää puhu valkoisille rasismista
Kirjakevät on jo hyvässä vauhdissa! Keräsin jälleen kasan kiinnostavia kauno- ja tietokirjoja aikuisille kotimaisilta kustantamoilta. Jos lukumakusi on samantyylinen kuin minulla, saat toivottavasti tästä kirjavinkkejä myös omaan lukujonoosi keväälle 2022.
Postaus sisältää mainoslinkkejä, jotka on merkattu tähdellä (*). Ostamalla niiden kautta sinä saat kirjat ja minä hieman taskurahaa.
Historiallisia romaaneja
Kaisa Åkerman: Hajusteentekijän tytär Bazar 2022
”Kun Ilussa syntyy, moista lasta ei ole ennen nähty. Osa vauvan pehmeästä ihosta hehkuu verenpunaa. Se on merkki jumalilta, sen tietävät kaikki. Ilussa on assyrialaista hajusteentekijöiden sukua, ja äiti kasvattaa tyttärestään taitavan tuoksujen ja voiteiden valmistajan. Mutta äidin mukana kulkee salaisuus, savitaulu, joka ei saisi missään nimessä joutua vieraisiin käsiin.”
Assyriologin esikoisromaani, joka sijoittuu 1200-luvulle eaa. Mielenkiintoista!
”Jenny ja Fredrik Barkerin ottotytär Martta palaa Ruotsista Turkuun ja pääsee kansankirjastoon töihin. Puuvillatehtailija Robert alkaa tutustuttaa Marttaa seurapiireihin, mutta lapsuudenystävä, telakkatyöläinen Juho vetää Marttaa puoleensa karkealla charmillaan. Antavatko seurapiirit Martan alhaisen syntyperän unohtua?”
Tykkäsin sarjan ensimmäisestä osasta Puuvillatehtaan varjossa, joten tämäkin menee heittämällä lukulistalle.
”Aistillinen historiallinen romaani kuljettaa lukijansa 1700-luvulle ja keskelle erästä rakkaustarinaa. Neljääkymmentä vuodenkiertoa lähestyvä Anna Magdalena Lilliebrunn on uuden ja tuntemattoman edessä. Avioliitto tunnetusti kiivaan aatelismiehen, Karl Gustaf Ugglan, kanssa on silti käypä ratkaisu aikana, jolloin naisen ei sovi elää yksin.”
Kirjailija ei ole tuttu, mutta aatelisromanssi 1700-luvulta kuulostaa joka tapauksessa hyvältä.
”Englanti 1580-luvulla: Nuori latinanopettaja rakastuu itseään hieman vanhempaan, eksentriseen neitoon. Agnes on villi ja vapaa, kulkee mailla ja mannuilla haukka hansikoidulla kädellään. Agnesin suostuttua latinanopettajan puolisoksi pariskunta asettuu asumaan Stratford-upon-Avoniin miehen perheen kanssa. Agnesista kasvaa suojeleva perheenäiti sekä puolisonsa vakaa tukija. Mutta samaan aikaan kun miehen ura Lontoon teatterimaailmassa lähtee nousukiitoon, perheen nuori poika menehtyy äkillisen kuumeen nujertamana.”
Tarina keskittyykin William Shakespearen sijaan tämän vaimoon. Alkuteos on saanut huikeat arviot Goodreadsissa.
Elizabeth Gilbert: Tämä kokonainen maailmani Suom. Taina Helkamo Gummerus 2022
”1800-luvun taitteessa syntyneen Alma Whittakerin intohimo on kasvitiede. Myös toisten ihmisten käytöksen hän pyrkii järjestelemään loogisesti mikroskoopin alle. Alman aikaansa edellä olevat sammaltutkimukset vievät hänet kotoa Philadelphiasta trooppiselle Tahitille saakka.”
Historiallinen romaani Eat, Pray, Love -kirjan kirjoittajalta. Päähenkilö on saanut inspiraatiota monista eri 1800-luvun tiedenaisista.
Natasha Lester: Pariisin ompelijatar Suom. Cristina Sandu Gummerus 2022
”Pariisilainen ompelijatar Estella Bissette joutuu maanpakoon saksalaisten miehittäessä Ranskan vuonna 1940. Hänen määränpäänsä on Manhattan, taskussa vain muutama lantti, kainalossa matkalaukku ja ompelukone ja mielessä unelma omasta ateljeesta.”
Annie Darling: Pieni kirjakauppa Bloomsburyssa Suom. Saara Pääkkönen Tammi 2022
”Uusi sarja hurmaa onnellisten loppujen ystävät. Kun Posy Morland perii pienen kirjakaupan, se tuntuu liian hyvältä ollakseen totta. Ja se onkin: liike on vaikeuksissa, ja Posylla on kaksi vuotta aikaa tehdä siitä tuottava. Jos hän ei onnistu, kirjakauppa siirtyy Sebastian Thorndykelle, joka tahtoo lyödä rahoiksi purkamalla koko rakennuksen. Sebastian sattuu myös olemaan sekä Lontoon raivostuttavin mies että Posyn ensirakkaus.”
Tuntuu, että kirjakauppa-aiheisia romansseja ilmestyy vähintään kaksi vuodessa (enkä ole lukenut vielä yhtäkään), mutta laitetaan tämäkin listalle.
”Addie ja hänen siskonsa ovat valmistautuneet mahtavalle roadtripille. Heidän ystävänsä on menossa naimisiin Skotlannissa ja automatka sinne on osa hauskuutta. Siihen asti, kun toinen auto törmää heidän peräänsä ja kolaroivaksi kuskiksi paljastuu Addien eksä Dylan. Dylan bestiksineen on matkalla samoihin häihin, ja kun poikien auto on lunastuskunnossa, Addie ei voi kuin tarjota heille kyytiä.”
Beth O’Learyn uusin ei ole saanut aivan yhtä hyviä arvioita kuin edeltäjänsä, mutta veikkaan että kyseessä on silti mukiinmenevä hyvän mielen romanssi.
Erin McCarthy & Kathy Love: Murhadraamaa ja yksi laama Suom. Nana Sironen Art House 2022
”Kun työtön näyttelijä Sophie saa kuulla perineensä sekä kartanon että pubin viehättävässä Friendship Harborin pikkukaupungissa, hän on innoissaan: juuri tätä hän kaipaa, uutta alkua. Sen sijaan Sophie ei kaipaa ongelmia, joita aiheuttaa hänen perintönsä mukana tullut laama nimeltä Jack Kerouac.”
Jos dekkarin yhtenä päähenkilönä on laama, kyseessä on pakko olla hieno kirja.
Nita Prose: Huonesiivooja Suom. Katariina Kallio Bazar 2022
”Molly Gray loistaa työssään millimetrintarkan siivousjälkensä ja virheettömän etikettinsä vuoksi. Hän kuitenkin kamppailee sosiaalisten taitojensa kanssa ja tulkitsee usein väärin muita ihmisiä. Mollyn järjestelmällinen elämä kääntyy ylösalaisin, kun hotellin vakiovieras löytyy sviitistään murhattuna. Ennen kuin Molly ehtii kissaa sanoa, on hän poliisin pääepäilty.”
Vähän erilainen suljetun tilan murhamysteeri kiinnostaa!
Hillary Rodham Clinton & Louise Penny: Terrorin valta Suom. Timo Korppi Bazar 2022
”Yhdysvaltojen poliittinen tilanne on kiehumassa yli. Kansasta piittaamaton presidentti on neljän vuoden jälkeen viimein jättänyt Valkoisen talon. Kongressin kokoontuessa ensimmäistä kertaa Pakistanin suhteista vastaava diplomaatti Anahita Dahir saa kännykkäänsä nimettömän uhkausviestin. Hetkeä myöhemmin itsemurhapommittaja räjäyttää bussin Lontoon ydinkeskustan aamuruuhkassa.”
En tiedä onko itse aihe niin huippu, mutta Hillary Clintonin kirjoittama trilleri kiinnostaa joka tapauksessa.
Sebastian Fitzek: Terapia Suom. Sanna van Leeuwen Bazar 2022
”12-vuotiaalla Josylla on selittämätön sairaus, ja lääkärikäynnin aikana hän katoaa. Neljä vuotta myöhemmin Josyn isä saa ovelleen yllättävän vieraan. Kirjailija Anna Spiegel kärsii harvinaisesta skitsofrenian muodosta: hän uskoo kirjoittamiensa henkilöhahmojen tulevan todeksi. Annan viimeisin romaani kertoo tuntemattomasta sairaudesta kärsivästä nuoresta tytöstä, joka katoaa yhtäkkiä jäljettömiin.”
En ole vielä lukenut Fitzekin aiempia kirjoja, mutta kuulostaapa mielenkiintoiselta lähtökohdalta mysteerille.
Femi Kayode: Pimeän jäljillä Suom. Kristiina Vaara Bazar 2022
”Kun kolme nuorta yliopisto-opiskelijaa murhataan julmasti nigerialaisessa yliopistokaupungissa, murhat ja niiden tekijät tallentuvat sosiaaliseen mediaan kuvina ja videoina. Koko maailma tietää, kuka opiskelijat murhasi, mutta kukaan ei tiedä miksi. Kun murhien oikeudenkäynti alkaa, pyytää yhden uhrin varakas isä psykologi Philip Taiwoa selvittämään, miksi nuoret miehet surmattiin.”
Vaihteeksi muitakin kuin pohjoismaisia tai angloamerikkalaisia dekkareita? Tässä olisi yksi nigerialaiselta kirjailijalta.
Rick Pastoor: Grip. Miten hallitset viikkoasi, vuottasi, elämääsi Suom. Suvi Kauppila Atena 2022
”Tehokkaan organisoinnin, priorisoinnin ja ajankäytön arvioinnin avulla voi hallita niin yksittäistä työpäivää kuin koko elämää. Suunnitteluun satsatut minuutit palkitsevat: kiire päättyy ja työ on kivaa.”
Tämä kirja tuli tietooni HS Vision jutun myötä. Oma kalenterini on hyvin hallussa, mutta olisi kiva lukea miten se kirjan mukaan tehdään.
Kati Boijer-Spoof Heikinheimo & Riikka Ilmivalta: Etätyön hyvinvointiopas Bazar 2022
”Opas tarjoaa tietoa työskentelyyn liittyvien valintojen tueksi sekä konkreettisia vinkkejä arjen tilanteisiin. Onko etätyö erilaista aivojen kannalta? Miten liikkumisen lisääminen vaikuttaa luovuuteen ja ongelmanratkaisukykyyn? Mitkä ovat kolme tärkeintä ravintovalintaa erityisesti etätyössä?”
Oliver Burkeman: Neljätuhatta viikkoa – miten käytät loppuelämäsi päivät? Suom. Urpu Strellman Siltala 2022
”Sähköpostilaatikko tulvii, to-do-listat pitenevät, tunnit eivät riitä, keskittymiskyky hajoaa. Arkikiireiden takana on yksi perimmäinen ongelma, jota ei voi ratkaista. Ihmisellä on koko elämässään aikaa rajallinen määrä – nelisentuhatta viikkoa, jos selviää 80-vuotiaaksi. Neljätuhatta viikkoa on uudenlainen opas ajan hallintaan. Sen sijaan, että pyrimme saamaan kaiken tehtyä, meidän tulee keskittyä tekemään asioita, jotka tekevät elämästämme hyvän.”
Mielenkiintoinen elämänhallintakirja on saanut yllättävän hyvät arviot Goodreadsissa.
”Tietosuojamurrot ovat herättäneet ihmiset ymmärtämään henkilökohtaisten tietojensa arvon ja mitä seurauksia henkilötietojen päätymisellä vääriin käsiin voi olla. Kirja kertoo, mitä henkilötietoja meistä kerätään, miten niitä käsitellään ja mitä jokaisen tulisi tietää omien henkilötietojensa suojaamisesta.”
Luin muutama vuosi sitten Petteri Järvisen aiemman tietokirjan ja tykkäsin siitä viiden tähden arvoisesti, joten tämäkin pääsee tärppilistalle.
”Tiedon jäsentäminen, ideoitten käsittely ja ajatusten kiteyttäminen käsin piirtämällä on kasvava työtapa maailmalla. Mistä lähteä liikkeelle, kun mielessä on kuva, mutta käsi ei välttämättä tottele ajatusta? Tämän kirjan avulla opit pikapiirtelemään ja hyödyntämään visuaalista sanastoa kokouksissa, työpajoissa tai ihan vain omissa muistiinpanoissa.”
Linda Saukko-Rauta on ”se livekuvittaja”, jonka työtä olen seurannut LinkedInissä. Tämä opas vaikuttaa varsin kiinnostavalta!
”Naisvihaa, läskivihaa, luokkaeroja ja valkoisten etuoikeuksia ruotiva feministinen selviytymisopas kertoo, miksi tyttöys on yksi parhaista lyömäaseista patriarkaattia vastaan. Eve Kulmala räjäyttää stereotypiat ja avaa, mitä itse kukin voi oppia etuoikeuksistaan.”
Eve Kulmalan hauskoja somevideoita seurasin Instagramissa, niin kauan kun hupia kesti. Kirjakin siis kiinnostaa.
Lotta-Sofia Saahko: Koti kulttuurien välissä Tammi 2022
”Kun vanhemmat päättävät muuttaa ulkomaille, Lotalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa asiaan. Miltä se tuntuu? Unohtuvatko suomalaiset juuret? Lotta on kaksivuotias perheen muuttaessa Saksaan. Kotona pyritään puhumaan suomea ja juhlimaan suomalaisia juhlia. Mutta kun matka jatkuu Kiinaan, todellinen identiteettikriisi iskee. Äkkiä hän on suomalainen Kiinassa, tosin eväinä vain saksalainen kulttuuri ja koulutus.”
Lotta-Sofia Saahko on puolestaan tuttu Lotan ja papan laulukanavalta. Saahko on kirjoittanut useamman kirjan, joista yhtään en ole lukenut, mutta ulkosuomalaisuus on erityisen mielenkiintoinen aihe.
Markus Hotakainen: Tähtitieteen naiset Aula & Co 2022
”Henrietta Swan Leavittin ansiosta hahmottuivat maailmankaikkeuden mittasuhteet, Cecilia Payne-Gaposchkin selvitti tähtien koostumuksen, ja Vera Rubinin johdolla päästiin galakseja koossa pitävän pimeän aineen jäljille. Tähtitieteen naiset kertoo heistä ja monista muista naisista, jotka eivät ole saaneet ansaitsemaansa huomiota.”
Lisää kirjoja historian unohdetuista naisista. Jäin vain miettimään, miksi kannessa on alaotsikkona paikkamerkkiteksti Lorem ipsum dolor sit amet.
Tuula Vainikainen & Anu Lahtinen: Proffapoluilla – Tutkittua ja koettua tiedenaisten elämästä Avain 2022
”Suomalaisten naisten tie tieteen huipulle on ollut kivinen. Vielä 1900-luvun alussa naisten oli anottava vapautusta sukupuolestaan päästäkseen edes opiskelemaan yliopistossa. Kirjassa nykypäivän naisprofessorit tarkastelevat omaa urapolkuaan ja pohtivat kohtaamiaan vaikeuksia ja sitä, miten yliopiston ovet aukenivat heille.”
Suomalaisia tiedenaisia ja yliopistoelämää vuosikymmenien varrelta.
Eero Ojanen & Timo Jantunen: Zacharias Topelius – Suomalaisten satusetä Avain 2022
”Zacharias Topelius (1818-1898) on kiistatta Suomen historian suurimpia nimiä. Hän oli ensimmäinen joka kirjoitti koko kansalle tarkoitetun kertomuksen Suomesta, ja lastenkirjailijana hän oli uranuurtaja. Topeliuksesta on kirjoitettu useitakin elämäkertoja, mutta edellisen ilmestymisestä on kulunut jo yli 70 vuotta.”
”Suomen historian suuri nimi” on jäänyt ainakin minulle varsin tuntemattomaksi. Kiva kansi!
Riitta Konttinen: Tarinankertoja – Anni Swanin elämä Siltala 2022
”Kaikki tuntevat Anni Swanin (1875–1958), usean sukupolven rakastaman lasten- ja nuortenkirjailijan, jonka teosten myynti ylsi miljoonaan kirjaan. Mutta tiedetäänkö hänen elämästään mitään? Tarinankertojassa etsitään luovaa, rohkeaa, voimakkaasti tuntevaa ja omilla aivoillaan ajattelevaa Anni Swania hänen kirjeenvaihtonsa, teostensa ja kaiken hänestä kirjoitetun takaa.”
Luin Riitta Konttisen kirjoittaman Aino Sibelius -elämäkerran, joka oli huikea. Tältäkin sopii odottaa paljon, vaikka kansi ei ole erityisen mieleenpainuva.
Henna Karppinen-Kummunmäki: Tyttöjen vuosisadat – lasten ja nuorten historiaa keskiajalta 1800-luvulle Avain 2022
”Millaista oli kasvaa naiseksi esimodernin ajan perheissä? Teos johdattaa tyttöjen elämään keskiajalta 1800-luvulle Suomessa ja muualla Euroopassa. Siinä käsitellään kasvatusta ja koulutusta, arjen askareita, leikkejä ja huveja, sydänsuruja, unohtamatta kahnauksia sisarusten kanssa.”
Lasten ja nuorten historia on kiinnostava aihe, ja vanhanaikainen kansi on tyylikäs.
Tuukka Hämäläinen & Heidi Rautalahti (toim.): Grimmin saduista Controliin — Esseitä pelien ja kirjallisuuden rajalta Art House 2022
”Grimmin saduista Controliin valottaa kirjallisuuden ja pelien suhdetta tarkastelemalla pelejä, jotka perustuvat kirjoihin tai kirjasarjoihin. Mitä kirjojen tarinoille, hahmoille, maailmoille ja tyylilajeille tapahtuu, kun ne muovataan uuteen, interaktiiviseen kerronnan muotoon?”
Aina sanotaan, että nuoret lukevat liian vähän ja pelaavat liikaa. Kiinnostavaa lukea vaihteeksi pohdiskeleva teos kyseisten taiteenlajien suhteesta.
”Takkuaako dialogi? Ovatko ideat hukassa? Kumma kirjoitusopas sopii ohjeistukseksi sekä aloittelevalle että kokeneemmalle romaanin kirjoittajalle. Osuuskumman kirjailijat antavat omiin kokemuksiinsa pohjaavia täsmävinkkejä niin maailmanrakennukseen, hahmojen luontiin kuin juonitteluun tai editointiinkin.”
Kirjoitusopas fantasian, scifin ja muun spekulatiivisen fiktion luomiseen. Kiinnostaa!
J. R. R. Tolkien & Carl. F. Hostetter (toim.): Kirjoituksia Keski-Maasta Suom. Jaakko Kankaanpää WSOY 2022
”Tuhti paketti tekstejä, joita J. R. R. Tolkien laati tarustonsa monista yksityiskohdista Tarun Sormusten herrasta ilmestymisen jälkeen. Timanttista tietoa kaikille faneille! Kirja sisältää lähes 70 tekstiä, joissa käsitellään niin haltioiden kuolemattomuutta, valarin voimia ja Númenorin eläinkuntaa kuin lembasin valmistusta, Gondorin kokkovaaroja ja jopa eri kansojen parrankasvua.”
Kuvauksen perusteella tämä sopinee parhaiten jo kaiken muun tietäville tosifaneille, mutta lisäsinpä nyt kuitenkin listalle.
Riitta Korhonen & Hannu Ollikainen: Päätoimittaja – Työtä sananvapauden arjessa Siltala 2022
”Saako rattijuoppoudesta kärähtäneen kunnallispampun nimen julkistaa? Herättääkö bikinikuva kannessa pahennusta? Entä miten suhtautua, kun yritys uhkaa vetää ilmoituksensa pois mediasta? 17 entistä ja nykyistä päätoimittajaa kertovat, millaisia sananvapauteen liittyviä asioita toimituksissa päivittäin ratkotaan, ja miten mediat takaavat oikean tiedon välittämisen valeuutisten ja somepöhinän keskellä.”
Ajankohtainen kirja journalismista ja sananvapaudesta kiinnostuneille.
Laura Lindstedt & Sinikka Vuola: 101 tapaa tappaa aviomies – menetelmällinen murhamysteeri Siltala 2022
”Lokakuussa 1981 Anja B. ampui kiväärillä rintaan aviomiestään Thorvaldia. Käräjäoikeus vapautti Anja B:n murhasyytteistä ja totesi syylliseksi vainajan, joka oli pahoinpidellyt vaimoaan vuosikausia. Laura Lindstedt ja Sinikka Vuola varioivat Anja B:n tarinaa erilaisten metodien avulla: anagrammi, balladi, epäluotettava kertoja, google-runous, jediritarit, juomalaulu, limerikki, mansplainaus, sonetti, Susikoira Roi…”
Tämä oli vaikea luokiteltava! Meinasin laittaa kirjan ensin dekkareihin, ja kaunokirjallisuutta se virallisesti onkin. Kiinnostava konsepti Raymond Queneaun Tyyliharjoituksien tyyliin.
Paula Hotti: Horisonttiin ja takaisin – opas matkakirjallisuuteen Avain 2022
”Horisonttiin ja takaisin tarkastelee länsimaisen matkakirjallisuuden historiaa ja nykypäivää matkailijoiden ja heidän tarinoidensa kautta. Kirjassa matkustetaan vuoristoihin, nummimaisemiin ja valtamerten horisonttien taa.”
Matkailu, kirjallisuus ja historia kiinnostavat, joten myös matkakirjallisuuden historia kuulostaa hyvältä.
Aalto, Papinaho & Riihihuhta: Valo askeleillani — Pyhiinvaelluksella Suomessa Kirjapaja 2022
”Pyhiinvaellus kiinnostaa yhä useampaa. Voiko Suomessakin vaeltaa? Miksi ihmiset lähtevät matkalle? Millaisia reittejä Suomesta löytyy? Miten pyhiinvaellus eroaa tavallisesta vaelluksesta?”
Olen lukenut muutamankin pyhiinvaelluskirjan muualta Euroopasta, mutta Suomesta ei ole kovin montaa vastaavaa.
”Interrail-matka on ollut monelle ensimmäinen kokemus muista maista ja kulttuureista. Kirja kokoaa nuorisomatkailun klassikoksi kehittyneen interrailin tarinan ensimmäistä kertaa yksiin kansiin. Reilaajat muistelevat, millaista oli matkailu aikana ennen kännyköitä, internetiä, maksukortteja ja yhteisvaluuttaa.”
Maata pitkin matkailun historiaa! Oma interrail-matka on vielä tekemättä, mutta tästä voi saada inspiraatiota.
Lukujonossa käyttää evästeitä! Hallitse asetuksiasi tästä.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
”Älä huoli, tällä kurssilla ei käytetä yhtäkään oikeaoppista lähdeviitettä eikä referoida kertaakaan vertaisarvioituihin akateemisiin tutkimuksiin. Tämän lyhyen johdannon materiaali on koostettu täysin erilaisten vaikuttajien Instagram-storyista, erilaisista podcast-haastatteluista, nopealla googlauksella löydetyistä artikkeleista ja ihan omista fiiliksistä. Kurssilla opit, mitä naisviha tarkoittaa, entä mites se miesviha ja miksi tästä kaikesta nyt sitten pitää puhua.”
Kaisa Åkerman: Hajusteentekijän tytär
Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan perijä
Riikka-Maria Rosenberg: Hakoisten Anna
Maggie O’Farrell: Hamnet
Elizabeth Gilbert: Tämä kokonainen maailmani
Natasha Lester: Pariisin ompelijatar
Annie Darling: Pieni kirjakauppa Bloomsburyssa
Beth O’Leary: Törmäyskurssi
Erin McCarthy & Kathy Love: Murhadraamaa ja yksi laama
Nita Prose: Huonesiivooja
Hillary Rodham Clinton & Louise Penny: Terrorin valta
Sebastian Fitzek: Terapia
Femi Kayode: Pimeän jäljillä
Rick Pastoor: Grip. Miten hallitset viikkoasi, vuottasi, elämääsi
Kati Boijer-Spoof Heikinheimo & Riikka Ilmivalta: Etätyön hyvinvointiopas
Oliver Burkeman: Neljätuhatta viikkoa – miten käytät loppuelämäsi päivät?
Petteri Järvinen: Digiajan tietosuoja
Linda Saukko-Rauta: Piirrä ja kiteytä
Lotta-Sofia Saahko: Koti kulttuurien välissä
Markus Hotakainen: Tähtitieteen naiset
Eero Ojanen & Timo Jantunen: Zacharias Topelius – Suomalaisten satusetä
Riitta Konttinen: Tarinankertoja – Anni Swanin elämä
Henna Karppinen-Kummunmäki: Tyttöjen vuosisadat – lasten ja nuorten historiaa keskiajalta 1800-luvulle
Tuukka Hämäläinen & Heidi Rautalahti (toim.): Grimmin saduista Controliin — Esseitä pelien ja kirjallisuuden rajalta
Carole, Sokura & Välimäki (toim.): Kumma kirjoitusopas
J. R. R. Tolkien & Carl. F. Hostetter (toim.): Kirjoituksia Keski-Maasta
Riitta Korhonen & Hannu Ollikainen: Päätoimittaja – Työtä sananvapauden arjessa
Laura Lindstedt & Sinikka Vuola: 101 tapaa tappaa aviomies – menetelmällinen murhamysteeri
Paula Hotti: Horisonttiin ja takaisin – opas matkakirjallisuuteen
Aalto, Papinaho & Riihihuhta: Valo askeleillani — Pyhiinvaelluksella Suomessa
Mikko Manka: Interrail-muistoja