”Älä huoli, tällä kurssilla ei käytetä yhtäkään oikeaoppista lähdeviitettä eikä referoida kertaakaan vertaisarvioituihin akateemisiin tutkimuksiin. Tämän lyhyen johdannon materiaali on koostettu täysin erilaisten vaikuttajien Instagram-storyista, erilaisista podcast-haastatteluista, nopealla googlauksella löydetyistä artikkeleista ja ihan omista fiiliksistä. Kurssilla opit, mitä naisviha tarkoittaa, entä mites se miesviha ja miksi tästä kaikesta nyt sitten pitää puhua.”
Eve Kulmala nousi julkisuuteen patriarkaattia parodioivilla Instagram-sketseillä, ja minusta tuli saman tien fani. Hänen esikoiskirjansa Hauskan tytön käsikirja käsittelee feministisestä näkökulmasta erilaisia aiheita häpeästä huijarisyndroomaan ja ableismista antirasismiin. Siinä missä Kulmalan videot kommentoivat asioita oivaltavasti ja epäsuorasti, kirjan sävy on opettavaisempi.
Heti alun lainauksesta käy ilmi ettei kirja perustu ”oikeaoppisiin” lähteisiin, mistä tiesin ettei kyseessä ole ihan minun kirjani. Hauskan tytön käsikirja tuo mieleeni viime vuonna ilmestyneen Nelli Kentän ja Katri Norrlinin Vitun ruman, joka perustui niin ikään sosiaaliseen mediaan ja kirjailijoiden omiin kokemuksiin, ja käsitteli aihettaan melko pintapuolisesti.
Hauskan tytön käsikirja sisältää hyviä ajatuksia sekä epäkohtien kuvailua tavalla, joka saa hymähtelemään ja nyökyttelemään mukana:
”On normaalia, että perusäijän kirjahyllystä ei välttämättä löydy yhtään naisen kirjoittamaa kirjaa. Mutta jos itse sanoisin että en ole lukenut yhtäkään miesten kirjoittamaa kirjaa, heti alettaisiin epäillä feministisen ideologisen hapatuksen kyllästyttämiä tarkoitusperiäni. Tähän tietenkin vaikuttaa se, että miehet ovat saaneet rellestää kirjallisuuden kentällä vuosituhannet. Jos ei ole lukenut naisen kirjoittamaa kirjaa, se on luultavasti vain välinpitämättömyyttä. Mieselämästä kertovien mieskirjojen välttely kertoo taas omistautumisesta kyseiselle missiolle.”
Kirjana tämä tuntuu kuitenkin keskeneräiseltä ja hajanaiselta, ja tykittävä tyyli muistuttaa enemmän blogitekstiä tai somepäivitystä. Ajatuksia ei kehitellä kovin pitkälle ja kerronta etenee tajunnanvirtamaisesti harhautuen välillä sivupoluille – olisiko tämä kirjoitettu ensisijaisesti äänikirjaksi?
Kaiken kaikkiaan Hauskan tytön käsikirja sisältää perusjuttuja feminismistä höystettynä omakohtaisilla kokemuksilla, eikä tuo pöytään kovin paljoa uutta. Kirja on kuitenkin nopealukuinen, ja Bookbeatin e-kirjassa hauskana yllätyksenä tulivat muutamat mukaan upotetut sketsivideot.
Jos tätä kirjaa käyttää ponnahduslautana feministiseen ajatteluun, voin suositella samoihin aiheisiin liittyen esimerkiksi:
- Caroline Criado Perez: Näkymättömät naiset
- Anu Silfverberg: Sinut on nähty
- Liza Marklund & Lotta Snickare: Helvetissä on erityinen paikka naisille jotka eivät auta toisiaan
- Reni Eddo-Lodge: Miksi en enää puhu valkoisille rasismista
- Jenni Karjalainen: Setäkuiskaajan käsikirja
Lukukokemus: **
Eve Kulmala
Hauskan tytön käsikirja
Like 2022
142 sivua
*Kokeile Bookbeatia ilmaiseksi 30 päivää! Tarjous koskee uusia asiakkaita.
Eipä taida päätyä luettavakseni, vaikka aihe on houkutteleva. Liian pintapuoliset kirjat vain ärsyttävät.
Tuota Miksi en puhu enää valkoisille rasismista -kirjaa kyllä suosittelen myös, todella hyvä ajatusten herättelijä!
Jep. En odota että tietokirjat pohjautuisivat aina johonkin akateemiseen tutkimukseen, mutta arvostan kyllä hyvää taustoitusta, ellei kyseessä ole selkeästi esim. muistelmat.