Gummerus

Erika Vik: Nefrin tytär

Aleia makasi ikkunarivistön eteen kannetulla vuoteellaan ja tuijotti turhautuneena hyttinsä seiniä. Hän vihasi noita puupanelointeja, tuota kiiltävän valkoiseksi lakattua kattoa, ryhdikkäitä huonekaluja ja joka ikistä aseilinlasista yksityiskohtaa, jota ei saanut murskatuksi. Hän vihasi sitä, että oli edelleen keskellä avomerta eikä keksinyt ainuttakaan toteuttamisen arvoista suunnitelmaa, joka auttaisi hänet pois tästä tilanteesta.”

Erika Vikin kunnianhimoinen, noin 1500-sivuinen fantasiatrilogia saa päätöksensä viimeisessä osassa Nefrin tytär. Kannattaa lukea myös arvioni aikaisemmista kirjoista Hän sanoi nimekseen Aleia ja Seleesian näkijä. Tämä teksti sisältää joitain paljastuksia kahdesta ensimmäisestä kirjasta.

Siinä missä ensimmäinen kirja oli aika perinteinen matkakertomus fantastisilla elementeillä kuorrutetun mantereen poikki, toinen osa oli ehjempi kokonaisuus Aleian ja Corildonin vierailusta Seleesiassa ja Aleian lumouksen selvittämisestä. Tulilintujen ja seleesien välille syttyy sota, ja useat mystiset tahot etsivät Aleiaa. Lukija ei voi tietää, kenen aikeet ovat hyvät ja kuka on vaarallinen.

Kolmannessa osassa tarina hajoaa taas moneen osaan, kun Aleia on siepattu ja muutkin keskeiset hahmot ovat erillään toisistaan. Tarina lähtee liikkeelle hitaasti, kun näkökulmahenkilö ja sijainti vaihtuu joka luvussa. Asiaan päästään vasta reilun sadan sivun jälkeen.

Pääsemme kuitenkin vihdoin Aleian lumouksen kimppuun ja saamme tietää, mistä se on peräisin. Kun tarina pääsee käyntiin, tietoa kaadetaan lukijan päälle aimo annos, ja Kaksosaurinkojen fantasiamaailmasta paljastuu paljon täysin uusia juttuja. Steampunk-vivahteet tekevät taas vahvan paluun, ja mukana on modernejakin elementtejä kuten sähköä.

Kirjassa esitellään paljon uusia henkilöitä, joilla on kaikilla oma intressinsä Aleian suhteen. Aleia joutuu jatkuvasti epäilemään, keneen voi luottaa. Hahmojen luonteet jäävät kuitenkin toiminnan jalkoihin. Valloittava Corildon ei ehdi juurikaan päästää viehätysvoimaansa esille, mikä on suuri harmi. Aiemmin ärsyttävä Mateo on sen sijaan paljon järkevämpi, vaikka hengaileekin mukana lähinnä ylivoimaisen lukkojenavauskykynsä takia. Toisessa osassa pitkään pohjustetut herkulliset seleesihahmot, kuten Mathyana, Tigran ja Matius, saavat vain vähän palstatilaa ja tarina tuntuu jäävän heidän osaltaan melkein kesken.

Aleian taustan paljastamista on venytetty kahden pitkän kirjan verran, ja kolmannessa osassa kaikki rysähtää päälle kerralla. Halusin kovasti tietää miten tarina loppuu, ja paahdoin kirjan läpi parissa päivässä. Osan hämmentyneestä lukukokemuksesta voi varmasti pistää senkin piikkiin. Minulle jäi kuitenkin olo, että paljastuvia asioita olisi voinut pohjustaa enemmänkin aiemmissa kirjoissa. Loppuratkaisu kasvaa lähes eeppisiin mittoihin, mutta se oli aika erilainen kuin odotin. (Pieni höh!)

Uteliaisuuteni on nyt tyydytetty ja tarina saanut arvoisensa päätöksen, mutta Seleesian näkijän koukuttavuutta kirjassa ei ollut. Trilogia oli mukava lukea, mutta jäi epätasaiseksi kokonaisuudeksi – jokainen kirja oli niin erilainen. Toinen osa on edelleen lempparini näistä.

Vahvana teemana trilogiassa kulkee rasismi (”lajismi”) ja erilaisuuden hyväksyminen. Nefrin tyttäressä ilmapiiri on kiristynyt, ja seleesit ovat selkeästi epätoivottuja vieraita ihmisten mantereella. Monet pitävät heitä yksiselitteisesti raakalaismaisena rotuna. Heitä pysäyttämään pystytetään muuri ja aloitetaan monimutkaiset maahantulotarkastukset. Samat ennakkoluulot koskevat myös tulilintuja, joita monet pitävät pelkkinä eläiminä. Vertaus nykyajan maahanmuuttokysymyksiin ja vihapuheeseen on selkeä, ja siinä suhteessa kirja tuokin teemaa ansiokkaasti näkyville.

Subjektiivinen tuomio: ***½

Erika Vik
Nefrin tytär
Gummerus 2018
560 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*

Lähetä kommentti
Kirjoittanut Sanna aiheesta Fantasia

Syksyn 2018 kirjatärpit lukujonoon

Kävin läpi ison kasan kustantamoiden syyskatalogeja ja poimin kiinnostavimmat kirjatärpit. Jos kirjamakusi on samansuuntainen kuin minulla, listasta löytyy toivottavasti uutta kiinnostavaa syksyn lukujonoon!

Kaunokirjallisuuden puolella otin esille eniten sellaisten kirjailijoiden kirjoja, joilta olen jo aiemmin lukenut jotain hyvää, sekä koukuttavia sarjojen jatko-osia. Tietokirjapuolella on itselle tuntemattomampiakin tekijöitä. Lastenkirjallisuuden osalta aloin nostaa esille vahvoista tytöistä ja naisista kertovia kirjoja, ja niitä osoittautuikin olevan todella monta. Listasin siis kaikki löytämäni. Iltasatuja kapinallisille tytöille -kirjan menestys on selvästi innostanut iskemään samaan markkinarakoon.

Listauksestani tuli kaiken kaikkiaan aika naispainoitteinen sekä kirjailijoiden että päähenkilöiden osalta. Myös kotimaisuusprosentti on korkealla. Upeaa että meillä julkaistaan niin paljon kiinnostavia kirjoja!


Historiallista fiktiota

Johanna Valkama: KAUKOSAARTEN AINO
Otava 2018

Kun maailman laidalla purkautuva tulivuori uhkaa pimentää Pohjolan revontulitaivaan, tietäjä ja tutkimusmatkailija Iki-Kuura herää vieraalta rannalta haaksirikon ainoana selviytyjänä. Hänet pelastaa viikinki Erik Tuulihattu, joka on itsekin päätynyt kauas kotoaan Färsaarille. Erik kertoo Iki-Kuuralle luolissa asuvista hyljenaisista, jotka houkuttelevat miehiä aaltojen alle. Kohtalo johdattaa Iki-Kuuran tutkimaan hyljeihmisiin liittyvää salaisuutta. Entä kuka oli se punahiuksinen kaunotar, jonka hän näki rannalla haaksirikon jälkeen?

Johanna Valkaman esikoisteos Itämeren Auri vei niin hyvin mennessään, että sarjan kolmas osakin on syytä lukea, heti Linnavuoren Tuulin jälkeen. Mutta mitä kansikuvassa tekee Sansa Stark?

Minna Rytisalo: ROUVA C.
Gummerus 2018

Rouva C. kuvaa erään avioliiton tarinan ja näyttää, millaisista silmuista puhkeaa se Minna Canth, jonka me tunnemme: esikuva, taistelija, patsas. Piian ja pumpulikauppiaan tytär päätyy naimisiin opettajansa kanssa ja huomaa olevansa aina raskaana. Perhe kasvaa, mutta samalla kasvaa halu tehdä kodin ulkopuolella paljon enemmän. Rouva C. on rakkaustarina ja ystävyyden kuvaus. Vaikka aika on eri, kysymys on sama: missä kulkevat yksilön rajat? Romaani on myös voimakas, kaunokirjallinen kannanotto tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta.

Minna Rytisalon Lempi oli niin vaikuttava lukukokemus, että Rouva C:ltä on lupa odottaa paljon. Lisäksi Minna Canth hahmona kiinnostaa. Häneltä olen lukenut yhden teoksen, Työmiehen vaimon.

Winston Graham: POLDARK – NELJÄ JOUTSENTA
Gummerus 2018

Neljä joutsenta on tv-sarjanakin tunnetun, unohtumattoman Poldark-sarjan kuudes osa. Graham kuljettaa jälleen lukijansa Cornwallin karun kauneuden keskelle aikakauteen, jolloin maailma ympärillä muuttui kovaa tahtia. Sodasta, sukuriidoista, köyhyydestä, kulkutaudeista ja muista vitsauksista selvinnyt Ross Poldark joutuu aivan uudenlaiseen koettelemukseen, kun nuori merivoimien upseeri ihastuu hänen loputtoman pitkämieliseen mutta kiivaaseen vaimoonsa Demelzaan. Kaikki Rossille tärkeät naiset, neljä joutsenta, joutuvat kriisiin näinä vuosina.

Poldark-sarja kuuluu ehdottomiin lemppareihini televisiossa (lämpimät kiitokset Yle Areenalle), ja olen lukenut alkuperäisiä kirjojakin kaksi ensimmäistä osaa. Gummerus kääntää ja kustantaa sarjaa kiitettävään tahtiin, ja kuudeskin osa on lukujonossa sitten kun sinne asti pääsen.


Fantasiaa, scifiä & spefiä

Elina Pitkäkangas: RUSKA
Myllylahti 2018

Synkän romanttisessa, urbaanissa fantasiasarjassa ihmissusimyytit siirtyvät historiankirjoista tutuille ja turvallisille kotikaduille. Kun kaukainen uhka onkin lähellä ja kytee omassa yhteisössä, epätietoisuus ja pelko alkavat lietsoa vihaa. Vallanpitäjien vuosikymmeniä pitänyt järjestelmä uhkaa horjua, eivätkä kansalaiset koe oloaan turvatuksi kaupungin muurien sisällä. Täydenkuun lähestyessä susijahti kiristyy. Ruska on Kuura-trilogian päätösosa.

Elina Pitkäkankaan aikaisemmat teokset Kuura ja Kajo olivat sen verran koukuttavia, että trilogian päätösosa on ehdottomasti lukulistalla. Miten käy Inkan ja Aaronin?

Erika Vik: NEFRIN TYTÄR
Gummerus 2018

Kaksosauringot-trilogian fantastinen kertomus kahtia jakautuneesta maailmasta huipentuu kiihkeästi odotettuun, spektaakkelimaiseen päätösosaan. Kun Aleia kohtaa viimein etsijänsä, hän törmää toisenlaisiin totuuksiin, jotka pakottavat hänet kyseenalaistamaan kaiken seleesien keskuudessa kokemansa.  Kenen puoleen Aleian lojaliteetti kallistuu? Voiko hän hallita lumousta sisällään vai onko sillä oma tahtonsa? Entä miten käy Corildonin ja vainottujen seleesien?

Erika Vikin fantasiatrilogian toinen osa Seleesian näkijä sai minut niin vahvasti puolelleen, että todellakin odotan sarjan päätösosaa. Jee!

Hannu Rajaniemi: KESÄMAA
Gummerus 2018

Häikäisevän scifi-illusionistin uudessa romaanissa suurvallat mittelöivät kuolemanjälkeisen elämän valjastamisessa. Vakoilujännäri Kesämaa vie keskelle vaihtoehtoista historiaa, jossa vakoojina on eläviä ja kuolleita. Eletään vuotta 1938, ja murhan ja kuoleman käsitteet ovat vanhentuneita. Kuolema on kuitenkin vasta alkua, ja tuonpuoleinen elämä jatkuu Kesämaan metropolissa – jos on sattunut ansaitsemaan pääsyn sinne.

Hannu Rajaniemen kirja Kvanttivaras odottelee vielä lukemattomana hyllyssäni, ja arvuuttelen mahtaakohan se olla liian korkealentoista scifiä minun makuuni. Joka tapauksessa kehutulta kirjailijalta ilmestyy syksyllä vähän erityyppinen kirja, joka ansaitsee tulla nostetuksi tärppilistalle.

Helena Waris: VEDENKEHRÄÄJÄ
Otava 2018

Nerokkaasti punottu mysteeri maailmasta, jota kaikkitietävät Koneet hallitsevat. Paluu Linnunsitojan jännittävään tarinaan. Saz on päätynyt majakkasaarelta, konevastarinnan tukikohdasta meren taakse Ammabariin. Etsiessään ystäväänsä hän joutuu matkalle läpi sekasortoisen mantereen, jonka vesivarannot ovat ehtymässä. Hiekkaan hautautuvien kaupunkien ja pakolaisvirtojen keskellä Sazin täytyy valita tulevaisuus, jonka puolesta taistella.

En tiennyt lukiessani, että Linnunsitoja aloittaa sarjan. Vedenkehrääjä on sen tavoin tiivis ja lyhyt fantasiapaketti. Ehkä nyt saadaan hieman lisävalotusta kirjojen mielenkiintoiseen maailmaan?

Liu Cixin: KOLMEN KAPPALEEN ONGELMA
Muistoja planeetta Maasta, osa 1

Aula & Co 2018

Vuonna 1967 Kiinassa roihuaa. Kun ihminen näyttää kulttuurivallankumouksen tuoksinassa nuorelle Ye Wenjielle pimeän puolensa, saa alkunsa tapahtumien sarja, joka suistaa raiteiltaan Maan ja koko ihmiskunnan kohtalon. Uudella vuosituhannella nanotutkija Wang Miaon verkkokalvolle ilmestyy lähtölaskenta, jonka lopussa häämöttää ahdistava arvoitus. Samaan aikaan tiedemiesten sarjaitsemurhaa tutkiva Pekingin poliisi pyytää häntä soluttautumaan epäilyttävän tiedeyhdistyksen riveihin. Tutkimukset johtavat salaperäiseen verkkopeliin, jonka virtuaalimaailma on kolmen ennalta arvaamattoman auringon armoilla.

Tämä menee listoille puhtaasti sen takia, että en ole koskaan lukenut kiinalaista scifiä, ja nyt sitä saa suomeksi. Harmittaa, että missasin Finnconissa esitelmän aiheesta! Liu Cixinin teos on voittanut Hugo-palkinnon vuonna 2015.

Magdalena Hai: KOLMAS SISAR
Otava 2018

Onko uusi suurnoita vihdoin syntynyt? Upea mangahenkinen seikkailu aloittaa sarjan. Lune, mustan noidan tytär, valmistautuu juhlimaan ystäväänsä Cieliä, joka on saamassa laulunsa, noitaluontonsa. Ciel paljastuu kuitenkin lauluttomaksi, sanchantiksi, ja kaikki ovat kauhuissaan. Edellinen sanchante oli tuhota valtakunnan. Tyttöjen on paettava kotoa. He päätyvät Maahan, missä heitä odottaa Rehtoriksi kutsutun olennon johtama koulu ja sen toismaailmalliset asukit.

Kolmas sisar on oikeastaan ilmestynyt jo heinäkuussa, mutta lisään sen silti listalle. Muissa kirjablogeissa tätä tiiliskiveä on hehkutettu kovasti, ja tarina vaikuttaa kiinnostavalta.

PS.
En ole vielä lukenut näiden sarjojen aikaisempia osia, mutta syksyn kiinnostaviin kotimaisiin uutuuksiin kuuluvat myös Elina Rouhiaisen Aistienvartija (Tammi) sekä Maria Turtschaninoffin Maresin voima (Tammi). Tsekkaa myös Taikakirjaimet-blogin tulevien kirjojen listaus ulkomaisen spefin osalta!


Romantiikkaa

Jojo Moyes: ELÄ ROHKEASTI
Gummerus 2018

’Elä rohkeasti, Clark’, Will sanoi Louisalle ennen kuolemaansa. Nyt Louisa ”Lou” Clark, englantilaisen pikkukaupungin tyttö, pakkaa mehiläissukkahousunsa, levittää siipensä ja tekee viimein unelmista totta. Hän muuttaa New Yorkiin uuden työn ja elämän perässä mutta yrittää samaan aikaan pitää yllä etäsuhdetta poikaystävänsä kanssa. Tarinan optimistinen päätösosa Elä rohkeasti naurattaa, itkettää ja herättää halun matkustaa heti New Yorkiin.

Kerro minulle jotain hyvää oli täydellistä lomalukemista, ja sen jatko-osa Jos olisit tässä oli melkein yhtä hyvä. Kai sarjan kolmas osakin on jossain vaiheessa luettava.


Lastenkirjallisuutta

Elena Favilli & Francesca Cavallo: ILTASATUJA KAPINALLISILLE TYTÖILLE 2
S&S 2018

Valtavaan suosioon maailmalla ja Suomessa noussut, ainutlaatuinen Iltasatuja kapinallisille tytöille saa odotettua jatkoa! Luvassa on kokonaan uusi kokoelma, joka esittelee sata merkittävää naista inspiroivien tarinoiden välityksellä. Mukana kakkososassa on useita lukijoiden ehdottamia entuudestaan tuntemattomampia sankarittaria eri puolilta maailmaa mutta myös paljon tuttuja historian ja nykypäivän nimiä, kuten Beyoncé, Yeonmi Park, Angela Merkel, Madonna, Audrey Hepburn, Kristiina Suuri, Chimamanda Ngozi Adichie, Steffi Graf, J. K. Rowling, Mata Hari, Simone Weil ja Nefertiti.

Iltasatuja kapinallisille tytöille iski jonkinmoiseen kultasuoneen, ja jatko-osaa pukkaa. Sopii myös meille aikuisille! Samalla kaavalla on ilmestynyt myös enemmän pojille suunnattu teos Stories for Boys Who Dare to be Different, josta on kirjoitettu ainakin Bibobook-blogissa.

Sanna Mander & Anna Sarve: PRINSESSAKIRJA
S&S 2018

Leikkisässä ja visuaalisessa prinsessakirjassa kerrotaan kaikki mitä haluat ja kaikki mitä et tiennyt haluavasi tietää prinsessoista. Mitä prinsessat syövät, miksi he joskus pussailevat sammakoita, millaisia kenkiä heillä on ja ylipäätään mitä kaikkea mahtavilta prinsessoilta vaaditaan. Kirjassa tavataan Lumikki, Pocahontas, Marie Antoinette, Ozma, Leia, Wallis Simpson, Kleopatra ja muita ihan fantastisia prinsessoja.

Prinsessakirja vaikuttaa kiinnostavalta näin aikuisenkin näkökulmasta. Ehkä kirja tuo hieman uutta näkökulmaa perinteisiin prinsessasatuihin?

Satu Erra, Johannes Erra & Ilona Partanen: TODELLISTEN PRINSESSOJEN KIRJA
Tammi 2018

Todellisten prinsessojen kirja tuo uuden näkökulman lasten rakastamaan teemaan. Millaista prinsessojen elämä ihan oikeasti on? Mistä he ovat kiinnostuneita, kuinka he pukeutuvat, millaisen jäljen he ovat jättäneet maailmaan? Mukana ovat mm. Egyptin Hatšepsut, Englannin Elisabet I, Brasilian Isabella, Sokoton Nana Asma’u, ja piipahtaapa kirjan sivuilla Ruotsin Victoriakin. Prinsessa Ruusunen nukkui sata vuotta, mutta nämä kuninkaalliset naiset ovat muuttaneet maailmaa!

Vahvoja naisia pukkaa! Jos S&S julkaisi prinsessakirjan, Tammi aikoo pistää paremmaksi Todellisten prinsessojen kirjalla. Kansi on suoraan 1960-luvulta, mutta sisältö kuulostaa mielenkiintoiselta tässäkin.

Taru Anttonen & Milla Karppinen: SANKARITARINOITA TYTÖILLE
Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan
Into 2018

Sankaritarinoita tytöille on kirja rohkeista suomalaisista naisista eri vuosikymmeniltä. Se kertoo sankareista, jotka ovat kulkeneet omia polkujaan ja saaneet siten aikaan jotain hienoa tai tärkeää. Osa on rikkonut lasikattoja, osa on tehnyt ennakkoluulottomia valintoja, osa on edennyt rohkeudellaan. He kaikki ovat erinomaisia esikuvia meille ­kaikille.

Iltasatuja kapinallisille tytöille -kirjan vanavedessä ilmestyy teoksia tiheään tahtiin. Alkuperäisteoksessa ei ollut yhtään suomalaista naista, mutta Anttosen ja Karppisen teos korjaa tämän puutteen. Kansi ei hirveästi houkuttele lukemaan, mutta toivottavasti sisältö on timanttista.


Tietokirjat

Elina Tuomi: ITSENÄISIÄ NAISIA
70 suomalaista esikuvaa
S&S 2018

Moderni suomalainen yhteiskunta on rakennettu rohkeiden, itsenäisten ja aktiivisten naisten voimin. He toimivat poliitikkoina, tieteilijöinä, opettajina ja yritysjohtajina, he ovat taiteilijoita, tutkijoita tai urheilijoita. Silti naisten roolia ja merkitystä yhteiskunnan rakentajina on vähätelty, ja naisten tarinat ovat jääneet marginaaliin, tai kokonaan kertomatta. On aika nostaa esiin heidät, jotka on jätetty varjoon!

No jopas. Onko tyttöjen voimaannuttaminen otettu yhteiseksi teemaksi kustantamojen syysohjelmissa? S&S iskee kapinallisten tyttöjen luomaan markkinarakoon myös vähän vanhemmille suunnatulla tietokirjalla suomalaisista vaikuttajanaisista. Ulkoasultaan tämä noudattelee esikuvaansa. Samassa rytäkässä S&S:ltä ilmestyy vielä yksi aiheeseen liittyvä kirja, Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa. Valinnanvaraa on siis runsaasti.

Juha Ketola, Katleena Kortesuo, Mikko Sairanen: ÄLÄ SYÖTÄ RUOKAHUKKAA
Näin käytät tähteet, säästät rahaa ja pelastat maapallon

Docendo 2018

”Ruokahävikki kuriin! Lensivätkö taas viimeviikkoiset kastikkeenjämät roskiin? Unohtuivatko eväät reppuun päivän ajaksi? Happaniko maito kaappiin ja homehtuiko juustonkannikka? Tämä kirja auttaa sinua säästämään ruokaa, rahaa ja resursseja – ja samalla pelastat maapallon.”

Ekologisuus aiheena kiinnostaa ja maailman tulevaisuus huolettaa, ja olenkin lukenut aiheesta paljon. Tämän kirjan yhtenä kirjoittajana on Katleena Kortesuo, joten se ei voi olla kovin tylsä.

Julia Thurén: KAIKKI RAHASTA
Näin säästin kymppitonnin vuodessa
Gummerus 2018

Kaikki rahasta -teos puhuu rahasta avoimesti ja humoristisesti, vailla ylenkatsetta ja tuomitsemista. Kirjassa sekä asiantuntijat että tavalliset ihmiset avaavat taloutta käytännönlähtöisesti. Vaurastuminen on mahdollista jo pienillä oman talouden viilauksilla: budjetoi, automatisoi, sijoita. Kun talousasiat ovat kunnossa, voit suunnata kohti vapaata ja laadukasta elämää, jossa kunnioitetaan sekä ympäristöä että muita ihmisiä.”

Näin säästin kymppitonnin vuodessa -alaotsikko on jo itsessään melko provosoiva. Vaaditaan jonkinmoiset tulotkin, että voi säästää 800 euroa kuukaudessa. Provosoitumisesta huolimatta, tai ehkä juuri sen takia, innokkaana säästäjänä minua kiinnostaisi lukea Thurénin ajatuksia rahasta.

Jussi Alroth ja Mike Pohjola: WESTEROSIN KIRJEENVAIHTAJA
Salaisuuksia ja spekulaatiota

Otava 2018

Game of Thrones on maailman suosituin tv-sarja, jolla on jo yli 100 miljoonaa fania. Sarjan juonenkäänteet ja salaisuudet ovat vieneet mukanaan myös johtavat suomalaiset GoT-tuntijat: he sukeltavat teoksessaan sarjan tarinaan ja henkilöihin, tarjoavat kiehtovia analyyseja, kritiikkiä ja kutkuttavia spekulaatioita. Koukuttavaa luettavaa kaikille sarjan viimeistä tuotantokautta odottaville!

Lueskelin paljon Jussi Alrothin Westerosin kirjeenvaihtaja -tekstejä Hesarissa, ja spoilasin myös itseäni juoniarvioilla ennen kuin olin ehtinyt katsoa koko tv-sarjan. Nyt heiltä ilmestyy kirja, mahtavaa! Toisena tekijänä on mainion Sinä vuonna 1918 -peliromaanin kirjoittaja Mike Pohjola. Viimeistä GoT-tuotantokautta sekä loppuja kirjoja odotellessa tämä tarjoaa varmasti mukavaa lukemista.

Michelle Obama: MINUN TARINANI
Otava 2018

Vaikutusvaltansa ja saavutustensa johdosta Michelle Obamasta on tullut yksi aikamme ikonisimmista naisista. Yhdysvaltain presidentin puolisona – ensimmäisenä afroamerikkalaisena – hän kehitti Valkoista taloa aiempaa lämminhenkisemmäksi ja tasapuolisemmaksi paikaksi ja puhui vahvasti myös naisten ja tyttöjen puolesta. Pohdiskelevissa ja kiehtovissa muistelmissaan Michelle Obama avaa elämäänsä ja kertoo kehityksestään: lapsuudesta Chicagon eteläosassa, työskentelystään johtotehtävissä ja tasapainoilusta äitiyden ja työn asettamien vaatimusten välillä sekä vuosista maailman kuuluisimmassa talossa.

Tämä menee lukulistalle, koska Michelle Obama.

Mikko Saari: LÖYDÄ LAUTAPELIT
Avain 2018

Mitkä pelit ovat muovanneet käsityksiämme lautapeleistä eniten? Mitkä ovat menestyspelien rakennuspalikat? Löydä lautapelit esittelee ne pelit, jotka kaikkien peliharrastajien – niin aloittelijoiden kuin kokeneidenkin – olisi syytä tuntea. Vaikuttavien klassikoiden lisäksi kirja tarjoaa paljon vinkkejä tuoreimpien lautapelien pariin ja kertoo, millaista on lautapelien harrastaminen.

Kirjan kansi tuo mieleen lastenkirjan, mutta sisältö lienee täyttä asiaa. Olen vasta löytämässä ns. aikuisten ja harrastajien lautapelit, joten tästä voisi olla hyvä aloittaa. Kirjoittaja on ainakin pitkän linjan peliharrastaja ja asiantuntija.

Mari Manninen: KIINALAINEN JUTTU
33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista

Atena 2018

Kiina on kommunistinen, Kiinan talous on hyytynyt, kiinalaiskaupungeissa on maailman saastunein ilma, kiinalaiset ovat lyhyitä, Kiinan muuri näkyy Kuuhun, kiinalaiset ovat kohteliaita, Kiinassa on täydellinen sensuuri, kiinalainen laatu on huonoa, kiinalaiset eivät halua adoptoida tyttöjä… Kiinalaiseen juttuun on koottu yleisiä väärinkäsityksiä Kiinasta, ruuasta historiaan ja taloudesta ihmisoikeuksiin. Toimittaja Mari Manninen auttaa lukijaa näkemään Kiinaa uudessa, realistisemmassa valossa.

Mari Mannisen Tieto-Finlandialla palkittu kirja Yhden lapsen kansa sai minulta viisi tähteä, niinpä odotan tältäkin teokselta paljon.

Petteri Järvinen: KYBERUHKIA JA SOMESOTAA
Digiaikana sinäkin olet etulinjassa
Docendo 2018 

Petteri Järvinen esittelee kirjassaan kyberturvallisuuden kokonaiskuvan helppotajuisesti ja havainnollisesti. Hän kertoo, miten kyberhyökkäyksiä tehdään ja miten niihin voidaan varautua. Mitkä ovat lähitulevaisuuden suurimmat uhkakuvat? Miten Suomi on varautunut poikkeustilanteisiin ja niistä selviämiseen? Miten varmistaa oman kotiverkon ja älykkäiden kodinkoneiden turvallisuus? Miten jokaisen pitäisi tunnistaa valeuutiset, torjua trollaukset ja estää asiaton, ulkomailta tuleva vaikuttaminen?

Olen lukenut Petteri Järviseltä aiemmin mielenkiintoisen kirjan NSA – näin meitä seurataan. Aihe on ajankohtaisempi kuin koskaan, joten tämä uusikin teos kiinnostaa.

Vesa Sisättö: 100 KLASSIKKOA TUNNISSA
Avain 2018

100 klassikkoa tunnissa esittelee kirjallisuuden klassikot näppärästi parin virkkeen tiivistelminä, antaa kustakin teoksesta muutaman lauseen mittaisen mielipiteen ja kertoo vielä joka kirjasta kiinnostavan faktan, jolla voit päteä sosiaalisessa mediassa! Lukeneisuuden osoittaminen ei tämän helpommaksi tule.

Hehehehe. Kuulostaa hyvältä! Kirjabloggaajatkaan eivät ehdi lukea aivan kaikkea mitä haluaisivat – kuten tästäkin postauksesta tai TBR-listastani voi ehkä päätellä.


Huumoria

Virpi Salmi: OTTAISIN MIELUUMMIN PONIN
ja muita totuuksia Suomen taiteen helmistä
Atena 2018

Kukapa ei olisi taideteoksen äärellä miettinyt, mitä maalaukset haluavat meille sanoa. Mistä supisevat Ruokolahden eukot? Mitä pohtii poika, joka tuijottaa varista? Miksi juuri ne tietyt metsot ovat kaikkien suosikit? Sosiaalisessa mediassa maailmantaiteen meemit ovat jo naurattaneet jo miljoonia ihmisiä. Onkin korkea aika tuoda myös Suomen taide nykyaikaan.

Tämä saattaa olla todella hauska, tai sitten valju kopio Facebookissa hauskuuttavasta Taidevandalismista. Yhtä kaikki, tämän voisi selata läpi.

Ines Lukkanen: TAIDEVANDALISMI
Avain 2018

Anarkiaa kirjahyllyyn! Taidevandalismi-teokseen on valittu sata hersyvintä meemikuvaa ja puettu ne arvokkaan taideopuksen vaatteisiin. Tämä kahvipöytäkirja tarjoilee lukijoilleen niin arkisiin tilanteisiin liittyvää huumoria kuin nasevaa yhteiskuntakritiikkiä ottaen menneen maailman ylevän estetiikan ja tuoden sen tekstitysten kautta tähän päivään.

Kas kun tulikin puheeksi – JES! Tämä menee heti lukulistalle. Mielenkiintoista, että taidemeemikirjoja ilmestyy syksyllä ihan kaksin kappalein. Kiinnostavaa verrata tätä sitten Virpi Salmen kirjaan.


Onko näistä mikään omalla lukulistallasi? Voitte myös linkata omia tärppilistojanne kommentteihin!

8 kommenttia
Kirjoittanut Sanna aiheesta Listaukset

Erika Vik: Seleesian näkijä

Kierrellessään Soleidan kauppakatuja yhtenä tuntemattomana kasvoja väkijoukossa Aleia tunsi vahvasti tehneensä niin usein. Hän oli irrallaan muista, pelkkä nimetön ohikulkija, jonka menneisyys oli yhdentekevä. Se tuntui helpottavalta.

Kirjoitin noin vuosi sitten Erika Vikin esikoisteoksesta Hän sanoi nimekseen Aleia. Kirja vaikutti lupaavalta fantasiasarjan aloitukselta, mutta jäi mielestäni melko perinteiseksi matkakertomukseksi, jossa reissataan mantereen halki ja niitataan matkan varrella vihollisia. Annoin subjektiiviset kolme ja puoli tähteä ja totesin odottelevani sarjan toista osaa.

Seleesian näkijä odottelikin hyllyssäni puolisen vuotta, ennen kuin viimein tartuin siihen. Kannatti tarttua! Tarina vei minut vallan mukanaan. Kirja etenee edelleen varsin verkkaisesti, mutta nyt Dwyrin mantereelta on päästy Seleesiaan ja itse asiaan eli Aleian lumouksen selvittämiseen. Lukija pääsee sukeltamaan seleesien mielenkiintoiseen kulttuuriin ja tapaamaan Corildonin hurmaavan perheen sekä muita avainhahmoja (joilla on kaikilla virallinen nimi ja hellittelynimi, yritäpä olla menemättä sekaisin). Ensimmäisessä kirjassa vain ohimennen mainitut tulilinnutkin tulevat tutuiksi.

Mateon ja Esmen tarinalinjaa toisella mantereella edistetään vain lyhyesti lukujen välillä. Saamme tietää että he ovat edelleen kuvioissa mukana, mutta onneksi eniten keskitytään Aleiaan ja Corildoniin. Mateo on edelleen mielestäni kirjan ehkä rasittavin hahmo, enkä ollenkaan ymmärrä mitä Aleia näkee hänessä (vaikka kertoja sitä yrittää vähän avata). Eniten pidin Corildonista ja hänen räiskyvästä sisarestaan Tigranista.

Ensimmäisessä kirjassa Aleia oli vain muistinsa menettänyt tyttö, mutta hänestä paljastuu vähitellen lisää. Onneksi hän on kehittynyt muutenkin hahmona, eikä ole lainkaan enää ärsyttävä. Hän on oikeastaan pudonnut tarinassaan frodomaiseksi neutraaliksi päähenkilöksi, jonka näkökulmasta muiden henkilöiden tempauksia seurataan. Aleia on kuitenkin osa jotain paljon suurempaa, ja hänen menneisyydessään on vielä paljon salaisuuksia ratkottavana.

Nyt harmittaa että annoin ensimmäisen kirjan pois, vaikka se menikin hyvään tarkoitukseen eli järjestämääni kirja-arvontaan. Olisi hienoa kerätä hyllyyn koko sarja, plus Kaksosauringot-sarjan kannet ovat hienoimpia joita olen vähän aikaan nähnyt! Ehkä metsästän ensimmäistä osaa kierrätyskeskuksista tai kirjamessujen tarjoushyllystä. :D

Syksyllä 2018 ilmestyy trilogian kolmas osa Nefrin tytär, ja sitä odotan kyllä kovasti!
Lue myös kirjailijan haastattelu: Kirjailijavieraana Erika Vik

Sopivat kategoriat alkavat käydä vähiin, mutta tämä voi mennä vuoden 2018 Helmet-lukuhaasteessa kategoriaan Kirjassa on lemmikkieläin (go Raakku!).

Subjektiivinen tuomio: ****½

Erika Vik
Seleesian näkijä
Gummerus 2017
613 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*
Osta e-kirja Adlibriksesta*

Lähetä kommentti
Kirjoittanut Sanna aiheesta Fantasia