Kaksi lentokonetrilleriä: Panttivanki ja Ikkunapaikka 7A

Nostin syksyn 2021 kirjatärppeihin kaksi samoihin aikoihin suomennettua jännityskirjaa, jotka sijoittuvat lentokoneeseen. Hankin kirjat käsiini ja luin ne peräkkäin. Miten kävi?

Clare Mackintosh: Panttivanki
Gummerus 2021 (suom. Marja Luoma)

Mina pääsee työvuoroon ensimmäiselle suoralle Lontoo–Sydney-lennolle, joka kestää 20 tuntia. Hän aavistelee pahaa, ja saakin lennolla nimettömän viestin: jos et päästä kaappaajaa ohjaamoon, tyttäresi kuolee. Mitä tehdä – pelastaako yli 300 matkustajaa vai oma lapsi?

Panttivanki on ensimmäinen lukemani kirja Clare Mackintoshilta, ja tajusin että en ole juuri lukenut naisten kirjoittamia trillereitä. Suorastaan hämmennyin, miten todellisen tuntuinen naispäähenkilö Mina on. Hän yrittää selvitä vaativassa työssä, hajoavassa avioliitossa ja kiintymyssuhdeongelmaisen adoptiolapsen äitinä.

Panttivangin parasta antia ovat muutenkin henkilöhahmot, joista alkaa aidosti välittää. Tällainen oli erityisesti Minan tytär Sophia. Kirja olikin mielestäni enemmän ”psykologinen” kuin ”trilleri”. Tiukkoja juonenkäänteitä ja väkivaltaa toki on, mutta en jänskättänyt henkilöiden puolesta sydän kurkussa.

Loppu on ehkäpä hieman epäuskottava, mutta onnistuu yllättämään. Neljä tähteä joka tapauksessa mukavasta lukukokemuksesta!

Lukukokemus: ****


Sebastian Fitzek: Ikkunapaikka 7A
Bazar 2021 (suom. Heli Naski)

Psykiatri Mats Krüger kärsii pahasta lentopelosta. Kun Krügerin on sitten pakko lentää, hän varaa itselleen useita paikkoja ja istuu aina sellaisella paikalla, jolla tilastollisesti selviää lento-onnettomuudesta parhaiten. Järjestelyistä ei kuitenkaan ole hyötyä, koska koneessa Krüger saa puhelun, että hänen raskaana oleva tyttärensä on kidnapattu. Jos Krüger ei käytä psykiatrin taitojaan lentokoneen kaappaamiseen, tytär tapetaan.

Clare Mackintoshin kirjan hyvin kirjoitetuista henkilöhahmoista oli mukavaa lukea. Fitzek ei erityisesti pohjusta henkilöitään, vaan kohtelee heitä ihan hirveällä tavalla. Kirjan aikana erityisesti naisia vainotaan, pahoinpidellään, kaapataan, pidetään vankina ja kidutetaan, petetään, raiskataan, kiusataan, salakuvataan ja pyritään murtamaan henkisesti.

Päähenkilön lentopelko jää lopulta aika kuriositeetiksi, kun tyttären pelastamisesta muodostuu akuutimpi ongelma. Juonen kulku ja henkilöiden toiminta tuntui epäuskottavalta. Melkein jokaisen luvun loppuun oli rakennettu jännittäväksi tarkoitettu koukku, mutta olin niin ärsyyntynyt ettei se iskenyt minuun.

Lentokonemiljöön lisäksi tästä löytyi muitakin yhtymäkohtia Mackintoshin Panttivanki-kirjaan. Molemmissa kirjoissa uhataan tappaa päähenkilön tytär, ja yllättäen myös pahisten motiiveista löytyy yhteisiä piirteitä.

Kirja on sinänsä teknisesti pätevää kerrontaa ja kieli toimii, mutta lukukokemus oli niin karsea, että annoin yhden tähden. (Luin silti loppuun, jotta pystyn ränttäämään kirjasta kokonaisvaltaisesti.) Goodreadsin arvioita selatessa näyttää siltä, että olen mielipiteeni kanssa aika yksin, sillä suurin osa on neljää tai viittä tähteä.

Lukukokemus: *

Jaa postaus:

Jätä kommentti